Peruskauraa

Olen hämmentynyt ja iloinen, sillä huomasin blogin/instagramin kommenteissa pyynnön, että kertoisin täällä vähän arjestani ruotuväkeläisenä. Siis olen hämmentynyt, että joku seuraa oikeasti tekemisiäni ja samalla hyvin iloinen. Jännää ajatella, että tämä ajatusoksennus, mikä tänne välillä purkautuu voi ehkä sittenkin auttaa jotain muuta... tai edes tarjota hymyn päivään.

Aloitetaan peruspäivästä. Se menee suurinpiirtein näin:

• Klo 05:15 Herätys tuvassa: nukun kuljetuskomppanian naisten tuvassa ainoana erityistehtävissä palvelevana naisena. Lisäkseni tuvassa on yksi kuljettajien alikersantti ja kaksi miehistöön kuuluvaa naista. Tapana on, että päivystäjä herättää johtajat varttia aiemmin kuin muut, joten minäkin pääsen nauttimaan todella aikaisista aamuista :)

• Klo 05:50 Järjestyminen ulos ja aamupalalle siirtyminen: Johtajana minun ei tarvitse jäpittää muodossa, mutta toisaalta minulle saattaa silloin tällöin osua apuvalvojan nakki, joka tarkoittaa, että käskytän ja vien muotoa.

• Klo 06:00 Aamupala: Santahaminan muonituskeskus (tai hienommin: varuskuntaravintola Sahara) tarjoaa maittavan aamupalan taistelijoille, eli puuroa. Aina puuroa!

• Klo 06:25–07:30 Siirtyminen palveluspaikalle: Aamiaisen jälkeen pestään tietenkin hampaat, kerätään kimpsut ja kampsut kasaan ja suunnataan bussipysäkille, josta HSL:n bussi nro 86 kuljettaa meidät Herttoniemen metroasemalle. Metrolla päästään Kaisaniemeen, josta sitten jalan Pääesikuntaan ja toimistolle. PV tarjoaa HSL:n matkakortin, jotta liikkuminen olisi sujuvaa.

Pääesikunnan portit aamutuimaan.

• Klo 07:30–16:15 Komennuspaikkapalvelusta: Tämä on sitä hienointa, inttihommien kermaa. Teemme lehteä, eli istumme toimistolla koneen ääressä... välillä soittelemme puhelimella haastateltaville, joskus lähdemme ihan jutun perässä reissaamaan. Oikeastaan aika harvoin tietää etukäteen, että mistä se oma päivä tulee koostumaan. Usein toimittajan hommissa se sisältää ainakin kirjoittamista ja sähköpostin seuraamista, mutta muuttuvia tekijöitä on useita.  Jos jutun perässä joutuu lähtemään pääkaupunkiseutua kauemmas, tulee siitä olla esimiehen ja erikoiskomennusjoukkueen johtajan hyväksymä komennustodistus. Joskus keikoille täytyy lainata PV:n auto, eli B-ajokortti ja PV:n ajolupa ovat ehdottomasti hyvät olla!                            

  

  Toimittajan työkalut: tietokone, sanelin, kännykkä, muistitikku sekä pettämätön paperin ja kynän yhdistelmä.

  
  

Juttukeikalla Lahdessa on juhlallista.

• Klo 16:15 –> Komennuspaikalla, ylitöitä tai muuta puuhaa: Työt tuppaavat venymään virallisen työajan ulkopuolelle aika usein. Onneksi meillä on mahdollisuus tehdä töitä aika joustavasti, kunhan olemme takaisin yksikössä iltavahvuuslaskentaan mennessä, eli klo 21. Juttukeikat ovat yleisin syy pitkiin päiviin, mutta joskus se normaali työaika on mennyt toimituspalaverissa istumiseen ja juoksevien asioiden hoitoon, jolloin itse juttujen kirjoittamiselle saa rauhan vasta neljän jälkeen. Toimituspalavereita on kahdesti viikossa tiistaisin ja torstaisin. Lisäksi meillä on palvelukseen kuuluvaa liikuntaa kolmesti viikossa: tunti maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

No ruoka on aina hyvää ja sitä on riittävästi!

Lehti on vielä pikkuisen kesken.

• Klo 20:00–20:30 Iltapalaa Santiksessa: Iltapalalle pitää ilmoittautua aina aamulla ennen kuin lähtee komennuspaikalle. Iltapalan tarjoaa mukes. Se on tietenkin ilmainen ja usein yllättävän maittava. Suosittelen! Eipä kulu päivärahat sitten mihinkään turhiin eväisiin.

• Klo 21:00–22:00 Iltatoimet: Iltavahvuuslaskenta on yhdeksän pintaan. Tämän jälkeen on hyvin aikaa käydä suihkussa tai pesämässä hampaita. Myös muutakin voi puuhastella. Yksikössä on hiljaisuus klo 22. Itse valitsen iltatoimeksi yleensä aikaisemmin peiton alle kömpimisen, sillä nämä aikaiset aamuherätykset vievät kyllä energiat.

Aikalailla tuollaiselta minun peruspäiväni ja perusviikkoni ovat. Ei siis mitään älyttömän upeaa ja mahtavaa, vaan aika paljon oikeastikin tiukkaa duunia. Hienoa on, että omiin tekemisiin voi vaikuttaa yllättävän paljon ja saa toimia itsenäisesti. Toisaalta vastuuta joutuu ottamaan ja kantamaan. Tämä ei ole mikään vapaamatkustajan paikka. Toimittajien lisäksi toimituksessa työskentelee graafikko, valokuvaajat ja levikkisihteeri. Tarkemmin en heidän tehtävistään osaa kertoa. Tai no graafikko tekee grafiikkaa ja valokuvaajat kuvaa, varsin loogista. Levikksihteeri vastaa ainakin toimituksen asiakaspalvelusta ja tilaajien asioista... kirjoittaa ja tuottaa materiaalia lehteen... ja tekee paljon muutakin.

Näihin hommiin tulee hakea puolustusvoimien viestinnän erityistehtävähaun kautta. Haku alkaa aina kunkin saapumiserän astuttua palvelukseen, yleensä ensimmäisen parin viikon aikana. Haku tapahtuu nettilomakkeella, joten pitää olla tarkkana, että ehtii palveluksen aikana verkkoyhteyden ääreen ko. homman hoitamaan. Hakulomakkeiden perusteella valittu porukkaa kutsutaan valintatilaisuuteen Pääesikuntaan.

Tämä tilaisuus on kaikkien viestinnän erityistehtävien yhteinen ja siihen kuuluu haastattelu. Ruotuväkeen haluavat toimittajat tekevät myös kirjallisen toimittajankokeen ja graafikot tekevät graafisen tehtävän. Haastatteluissa koitetaan selvittää hakijan motivoituneisuus, kyvyt ja soveltuvuus kuhunkin tehtävään. Mukana kannattaa olla työnäytteitä tai portfoliota, mikäli niitä ei ole saanut nettihakemukseen liitettyä. Valokuvaajille kuvanäytteet ovat ainakin plussaa.

Haastatteluissa kannattaa vaan olla oma itsensä ja miettiä perustelut sille, miksi haluaa juuri näihin hommiin. Halukkaita hakijoita on aina enemmän kuin paikkoja! Etukäteen kannattaa myös olla selvä mielipide siitä, meneekö johtajakoulutukseen vai haluaako miehistötehtäviin. Näillä eväillä pääsee alkuun.. ja se on sitten itsestä kiinni pääseekö erikoiskomennusjoukkueeseen saakka ;)

Rouva alikersantti vapaalla, tukka auki ja hymyilyttää!